| << | 06.11.2025 |
>> |
Olkoon tällä päivämäärällä mikrovaltiossamme Mueleja Insulo vuotuinen juhlapäivä nimeltään Kekri, sillä tahdomme kunnioittaa hyvää perinteistä suomalaista kulttuuria ja eiköhän tämä päiväys ole jokseenkin syyspäiväntasauksen ja talvipäivänseisauksen puolivälissä. Jokaisessa vuodessa kun on 8 kohokohtaa ja virstanpylvästä 1½ kuukauden välein: Talvipäivänseisaus (~Joulu), Talvenselkä (helmikuun alkupuolella), Kevätpäiväntasaus, Vappu, Kesäpäivänseisaus (~Juhannus), Elonkorjuu (elokuun alkupuolella), Syyspäiväntasaus ja tämä nyt ajankohtainen Kekri.
Huonoa, dekadenttia, modernia suomalaista kulttuuria taasen emme välttämättä tahdo kunnioittaa laisinkaan. Suomen valtio on nimittäin kehittynyt erittäin huonoon suuntaan vähintäänkin aina jostakin 1970-luvulta alkaen. Oma mikrovaltiomme jättää moderniin Suomen valtioon selkeän hajuraon. Emme kanna vastuuta virallisen Suomen toilailuista. Emme hurraa ikärasistisen työelämän oravanpyörälle ja kansaa kuppaavalle sekä lamaannuttavalle byrokratialle. Emme hyväksy globaalille markkinataloudelle ja rahan vallalle pokkurointia. Emme kannata jäsenyyttä EU:ssa, NATO:ssa, emmekä halua tukea Ukrainaa millään tavalla. Emme suosi russofobiaa, emme lietso ryssävihaa. Mikrovaltiomme tahtoo rakentaa Venäjään hyvät, asialliset ja ystävälliset suhteet. Hysteeriset NATO-intoilijat, sotilaallisen vastakkainasettelun kärjistäjät ja militaristiset sodansytyttäjät ovat meidän katsannossamme sitä kaikkein alhaisinta ihmissaastaa.
Byrokratiaa ja byrokraatteja on aihetta vihata. Mikrovaltiomme tulee aina taistelemaan suomalaista julkisen sektorin korruptiota, mädännäisyyttä ja virkamiesmielivaltaa vastaan. Katsomme byrokraattien olevan henkilökohtaisesti vastuussa kaikista tekemisistään ja tekemättä jättämisistään. Työn tai viran velvoitteisiin vetoaminen ei heitä pelasta. Eiväthän DDR:n rajavartijatkaan voineet saada vastuuvapautta sillä perusteella että "... kun pomo käski ampua niitä ihmisiä ..." vaan joutuivat vastaamaan ilkitöistään henkilökohtaisesti.
Samoin ovat kaikki suomalaiset byrokraatit vastuussa siitä mitä työssään / toimessaan tekevät. Ei vaikuta asiaan jos "... elleivät he niin toimisi, niin joku muu sen tekisi ...", sillä eihän sarjamurhaajakaan voi puolustautua niin että "... jos en olisi tappanut, niin olisi ne ihmiset muutenkin kuolleet ennen pitkää ... tai joku muu olisi voinut ne tappaa ..." ; Se vastaa joka tekee. Jos työ ei byrokraattia miellytä, niin voihan siitä erota. Suomessa kenenkään ei ole pakko olla työssä ; Laki ei vaadi. Työttöminä byrokraatit pääsisivät nauttimaan siitä työttömyyden ja osattomuuden autuudesta jota he ilmeisestikin niin kovasti ihailevat. Edunsaaja kuittaa vapaaehtoisesti tekemästään työstä palkan ja henkilökohtainen vastuu tulee sen mukana. Vastuuta ei voi piileskellä norsunluutornissa työn ja virkapaikan verukkeella.
Kotisivujen rakentelussa on kai meneillään jonkinlainen siirtymävaihe. Kirjoittelen tätä tekstiä edelleen vanhassa Windows 10 -ympäristössä, mutta nettiin en tällä koneella mene, sillä vanha käyttis lie jo vähitellen muuttumassa turvattomaksi. Siirrän tiedostot vähitellen muistitikuilla Linux -koneelle ja hoidan FTP-siirrot domainiini sitä kautta. Täytyy tunnustaa että tulee ikävä joitakin vanhoja ohjelmia, kuten ihan perus piirtämisohjelma Paint ja sinänsä vanha, mutta tarpeisiini täysin riittävä kuvankäsittelyohjelma PSP 8 (Paint Shop Pro). En ole vielä oikein löytänyt yhtä sopivaa, taloudellista ja helppoa toimintatapaa piirtelyyn Linux -koneilla, vaikka onhan siellä grafiikkaan ohjelmia tarjolla vaikka huru mycket. Monet grafiikkaohjelmat ovat tarpeisiini nähden turhan monipuolisia.
JavaScript -skriptikielellä ja HTML-koodilla DOM-mallia (Document Object Model) hyödyntäen toteutetun planeettaohjelman kanssa touhusin kesällä kovastikin ja kyllähän sekä suomenkielinen versio että Esperanto-versio kaipaavat edelleen jatkokehittelyä. Luulenpa että nämä JS-projektit jäävät tähän vanhaan ympäristöön paranneltaviksi, mikäli kone vielä jaksaa toimia edes välttävästi. Nopeita muutoksia ei kuitenkaan ole odotettavissa. Ensi keväänä luultavasti olisi näihin töihin paremmin aikaa ja energiaa. FTP-siirrot teen Linux -koneista palomuurin suojista.
Skriptikieliä - kuten JS ja PHP - varmaankin ns. "asiantuntijat" katsovat kieroon, eivätkä pidä niitä kunniallisina ohjelmointikielinä. Minun kotisivujeni tarpeisiin skriptikielet ovat kuitenkin aivan ihanteellisia. Ne ovat käyttäjille turvallisia ja paljon tehokkaampia, monipuolisempia ja kykenevämpiä kuin mitä moni luulee. Skriptikielet sopivat yhteen HTML -sivujen kanssa kuin nenä päähän. Tunnen kyllä muitakin kieliä, muiden muassa Pascal, C/C++ ja Java, mutta skriptikielet ovat nyt kotisivujen vuoksi tärkeimpiä. PHP ja JavaScript eivät vaadi ohjelmien käyttäjiä asentamaan selaimeensa mitään lisäkilkkeitä. Ohjelmat ovat ilmaisia, vapaasti käytettävissä, enkä tarvitse niihin mitään käyttäjien valvontaa.
Planeettaohjelmien lähteen täysimääräisessä käytössä on ollut ongelmana jättiläisplaneettojen kerroinsarjojen termien suuri määrä. Lähteen avulla voisi laskea melkoisen tarkkoja suuntia paljain silmin näkyville planeetoille esimerkiksi hurjan pitkälle aikavälille vuodet -4000 (eli 4001 ennenKristusta) ... +2799, siis noin 6800 vuoden ajalle. Tämä kuitenkin edellyttää jättiläisplaneettojen osalta ohjelman ulkopuolisten tiedostojen lukemista, joka ei lie JS:lla mahdollista. Lähteen "Planetary Programs and Tables from -4000 to +2800" runsaita tekstimuotoisia datoja pääsee katsomaan kotisivustojeni aloitussivun kautta.
|
Lähteessä niitä jättiläisplaneettojen kertoimia on aivan sairaita määriä, sillä yhden kerroinsarjan kelpoisuusaika on vain 5 vuotta. Tarvitaan 3 kerroinsarjaa jättiläisplaneetan perustavanlaatuisten suureiden L, B ja R laskemiseen (heliosentrinen Longitudi, latitudi B ja Radiusvektorin pituus), jokaisessa 7 desimaalilukua.
Esimerkiksi Jupiterille yhdelle tuhannelle vuodelle tarvitaan siis 200 * 3 * 7 = 4200 desimaalilukua per 1000 vuotta. Saturnukselle sama määrä. Pelkästään näille paljain silmin näkyville jättiläisille tarvittaisiin siis noin 2 * 6,8 * 4200 eli yli 57'000 kerrointa, jotka veisivät tilaa lähes 500 kilotavua eli ½ megatavua. Olisi aivan mieletöntä yrittää toteuttaa sellaista määrää taulukkodataa taloudellisuuteen pyrkivässä JS-ohjelmassa.
Vanhojen läppäreiden Linux -asennuksissani olen kuitenkin uudelleen kohdannut Apache2 web-palvelimen, jota olen aiemmin opetelllut käyttämään Raspberry Pi -korttimikrotietokoneiden kanssa. On hyvinkin helppoa asentaa omalle Linux -koneelle serveriksi Apache ja sen kaveriksi skriptikieli PHP.
Siinäpä minulla sitten onkin oiva ympäristö, jossa voi oman koneen palvelimella toimivan PHP:n avulla toteuttaa ohjelman ulkoisten tiedostojen hyödyntämisen. Näin voin omalla koneellani kehittää PHP -ohjelman joka joskus tulevaisuudessa pystyy domainissani toimimaan taloudellisesti ja julkisesti esittämään yleisölle melko tarkkaa planeettadataa pitkälle aikavälille.
Skriptikielet JS ja PHP eroavat toisistaan radikaalisti siinä suhteessa että JS ajetaan asiakkaan selainohjelmassa, mutta PHP -koodi suoritetaan jo serverillä, niin että asiakas ei koskaan näe PHP:n koodia, vain sen tuottaman tuloksen. PHP kuormittaa siis enemmän palvelinta ja JS lähinnä vain asiakkaan konetta. Kumpikin kuitenkin toimii melko sutjakkaasti.
Oheinen lähteen takasivulta kopioitu taulukko esittää tarkkuustavoitteita eri aikaväleille ja eri kohteille. Auringolle, Merkuriukselle, Venukselle ja Marsille laskenta olisi mahdollista jopa vuoteen +8000 saakka käyttäen kertoimia jotka jo nyt ovat osa JS-ohjelmaa. Paljain silmin näkymättömille jättiläisplaneetoille Uranukselle ja Neptunukselle laskenta käy vain vuosille +1600 ... +2799 (... ja aivan alulle eli muutamalle ekalle päivälle vuotta +2800).
Uranuksen ja Neptunuksen voisin suuremmitta tuskitta rajoittaa vuosien 1600 ja 2400 välille (vaikka takaraja on 2800), mutta ilman Jupiteria ja Saturnusta tuntuu planeettalaskenta aivan turhalta. Niinpä vuosi 2799 on joka tapauksessa viimeinen jolle kiinnostaa mitään laskea. Joten vuodet 2800 ... 8000 eivät kovasti kiehdo.
Tokihan tässä on vielä paljon työtä tehtävänä ennenkuin PHP -ohjelmat minun domainissa tuottavat ripeästi hyödyllisiä tuloksia. Näkisin tässä vaiheessa lähinnä kaksi eritasoista PHP-implementaatiota.
Aika-argumenttina voisi olla suoraan ET eli efemeridiaika. JS-ohjelmissahan olen koettanut käyttää aikana arvioitua UT-aikaa, eli maailmanaikaa. Eihän näissä nykyisin kovin suurta eroa ole. Vuodelle 4000 BC eli yli 6000 vuotta menneisyyteen ero ΔT = ET - UT on kuitenkin arvioitu yli vuorokauden mittaiseksi (ET suurempi kuin UT). Ero ET:n ja UT:n välillä ehkä johtuu vuorokauden pituuden muutoksesta eli Maan pyörimisen hidastumisesta? Aion esittää tuloksia vain ajalle 0h ET. En usko että yhden päivän erolla tuhansien vuosien päässä nykyhetkestä olisi ratkaisevaa merkitystä, vaikka virhe UT-aikaan verrattuna voisi enimmillään ollakin muutamia asteita.
Horisonttikoordinaatteja en aio kuvata millään tavalla, vaan jätän ne sivistyneen ja valveutuneen käyttäjän arvioitaviksi. Graafinen esitys on kuitenkin myös mahdollista PHP-koodilla. Voisin ajatella esim. ulkoplaneettojen heliosentrisiä longitudeja (suhteessa kevättasauspisteen suuntaan) pohjoisen taivaannavan suunnasta katsottuna. Lievä probleema olisi uloimpien planeettojen suuri ratasäde luokkaa 30 AU, joka tekisi vaikeaksi esittää sisäplaneettoja kohtuullisen kokoisella kuvalla.
Jos kuvan mitat ovat esimerkiksi - sinänsä melko runsaat - ulottuvuudet leveys * korkeus 700 px * 700 px, niin Maapallon radan säde 1 AU olisi vain noin 10 pikseliä (px eli pikseli on kuvaruudun pienin mahdollinen kuvaelementti) ja Merkurius olisi Auringosta kolmen pikselin päässä, siis aika mahdoton esittää selkeästi ja havainnollisesti omalla paikallaan esim. symbolilla. Päiväyksen ja vuodenajan perusteella voisi kuvassa kuitenkin melko hyvin arvioida mihin Maapallon tulisi grafiikassa sijoittua ja millaiset ulkoplaneettojen geosentriset suunnat siten olisivat. Kaikkein uloimmille planeetoille ero heliosentristen eli aurinkokeskisten ja geosentristen eli maakeskisten suuntien välillä ei ole suuri, koska sieltä kaukaa katsottuna Maapallo on lähes Auringossa.
Esimerkiksi jos Aurinko on Maasta katsoen kevättasauspisteessä kuten keväällä, on Maa Auringon suhteen vastakkaisella suunnalla eli syystasauaspisteessä. Jos Aurinko näyttää Maasta olevan talvipäivänseisauksen suunnalla, on Maa Auringosta kesäpäivänseisauksen suunnalla.
Jos puhutaan tuhansista vuosista, on toki huomioitava prekession merkitys. Ohjelma voi suoraan laskea planeettojen suunnat ekliptikalla mitattuna kevättasauspisteestä (KTP) vastapäivään, eli planeettojen ekliptikaaliset longitudit. Näin saadaan kohteiden suunnat kevättasauspisteen suhteen, mutta KTP liikkuu prekession vaikutuksesta "kiintotähtien" suhteen, noin 50 kulmasekuntia vuodessa.
Yhden ihmisten sukupolven aikana prekession vaikutus on aika pieni, alle yhden asteen suuruinen, eli ei ehkä kovin helppo havaita paljain silmin, mutta esimerkiksi 5000 vuoden aikana ero KTP:n suunnassa on jo lähes 70°, eli tähtien suhteen tilanne on silloin hyvin erilainen.
Niinpä ei pidä ajatella että esim. vuonna 3000 eKr ekliptikaaliset longitudit merkitsisivät "kiintotähtien" suhteen samaa kuin nykyisin. Maapallon pyörimisakselin suuntaa muuttuu koko ajan prekession vuoksi ja KTP siirtyy ekliptikalla. Tässä ei siis sinänsä tarvitse ajatella "kiintotähtien" liikkuvan avaruudessa. Laskenta tuottaa suoraan ko. ekvinoktiumin mukaiset paikat, jotka pätevät esim. horisonttikoordinaateissa, mutta tähtien suhteen suunnat on laskettava erikseen.
Yksinkertaisinta ehkä prekessoida planeettojen koordinaatit vuoteen +2000 ja katsella ekvinoktiumin 2000 mukaista tähtikarttaa. Tähtien prekessoiminen esim. vuoteen -4000, eli taaksepäin 6000 vuotta olisi työläämpää, koska niitä on paljon.
Melko tarkka planeettalaskenta mahdollistaisi myös komeettojen "häiriöiden" laskennan numeerisesti integroiden, jota olen kokeillut 1980-luvulta lähtien.
Jos esim. jaksollisen komeetan radan apheli (radan piste kauimpana Auringosta) on jättiläisplaneettojen etäisyydellä, voivat massiiviset planeetat vetovoimallaan merkittävästi vaikuttaa komeetan rataan eri apparitioiden välillä, niin että esim. periaatteessa elliptisen radan kulku hiukan muuttuu kahden kappaleen teorian mukaisesta.
Kahden kappaleen teoria pätee oikeastaan tarkasti vain sellaisessa maailmankaikkeudessa jossa on ainoastaan ne kaksi kappaletta. Meidän maailmankaikkeudessamme on paljon kappaleita. Aurinkokunnassakin on useita massiivisia planeettoja.
Komeettojen oma massa on minimaalisen pieni verrattuna jättiläisplaneettoihin, joten komeetat eivät häiritse planeettoja. Komeetan kulkuun aiheutetut "häiriöt" ovat amatöörinkin laskettavissa tapauskohtaisesti, kunhan komeetta ei kulje liian läheltä planeettoja tai ehkä jopa törmää johonkin. Laskelmien tarkkuutta parantaa jos planeettojen paikat tunnetaan tarkasti. Komeetan hyvin läheiset planeettojen ohitukset toki olisivat ongelmallisia laskea jos planeettojen paikat eivät ole erittäin tarkkoja.
Mielekäs häiriöitten laskenta edellyttää että komeetan apheli on vähintäänkin Jupiterin etäisyydellä, niin että häiriöt voivat olla merkittäviä.
Mielellään komeetta saisi myös olla perihelissään (lähellä Aurinkoa) niin kirkas että sen voisi nähdä paljain silmin. Tämä edellyttää komeetan intergoitua magnitudia +4 tai kirkkaampaa, jos voi nähdä magnitudin +6 tähtiä, eli aivan ihanteellisissa olosuhteissa. Sumumainen kohde on vaikeampi löytää kuin pistemäinen tähti, joten ne pari magnitudia pelivaraa tarvitaan.
Kiikarit voivat auttaa 3 ... 4 magnitudia lisää, joten hyvissä oloissa mahdollisesti voisi menestyksellä kiikaroida magnitudin +7 komeettaa. Kaupunkioloissa tähtien rajamagnitudi paljain silmin voisi ehkä parhaimmillaan olla noin +3 tai +4? Kiikareilla voisi silloin nähdä jopa noin magnitudin +5 komeetan jos osaa etsiä oikeasta suunnasta. Suurin osa komeetoista on kuitenkin kirkkaimmillaankin aika himmeitä.
Hyvä kandidaatti komeetan ratalaskennalle voisi olla äärimmäisen kuuluisa Halleyn komeetta. Oheisen näytelmävihkosen (vuodelta 1910) kirjoittaja Väinö Kataja on saanut inspiraationsa Halleyn komeetan apparitiosta viime vuosisadan alussa.
Halleyn komeetan viimeisin apparitio oli noin vuonna 1985/1986. Tulinpa itsekin sen nähneeksi vuodenvaihteen aikoihin Pegasus -neliön eteläpuolella. Aiemmista apparitioista kiertoajan perusteella likimäärisesti arvioiden joskus vuoden 2060 vaiheilla samainen komeetta palannee taas näille Auringon ja Maapallon lähiseuduille. Tuskin olen sitä näkemässä, mutta voisi olla hauskaa laskea rataa häiriöiden kanssa.
Halleyn komeetasta kohistiin aikoinaan runsaasti julkisuudessa. Oheinen valaisemalla avitetusti pimeässä loistava komeettaa esittävä tarra (ei kovinkaan realistinen) on jo hiukan kärsinyt, mutta muistot elävät.
Paljon täytyy kuitenkin vielä vettä virrata Kokemäenjoessa ennenkuin nämä planeettalaskennan PHP-implementaatiot materialisoituvat domainiini ... Kesään 2026 asettaisin suuria odotuksia tässä suhteessa ja pidän projekteja aivan realistisina sekä toteutettavissa olevina. En tarvitse näihin kotisivujeni materiaaleihin edes sitä virallista akateemista kompetenssia, jota eräät henkilöt ovat minulta tivanneet ja edellyttäneet.
|
Mikrovaltio Myllynsaaren hallitsija
Sameli IV "Julkea" |