| << | 26.10.2025 |
>> |
Vielä ei ole aivan Kekri, mutta kuitenkin suuri juhlapäivä. Nimittäin tällä päivämäärällä Suomessa tulee olemaan määrä siirtyä pois järjettömästä kesäajasta UTC + 3h ja palata takaisin tuttuun ja turvalliseen vyöhykeaikaan UTC + 2h. Kuten em. numeroista voi päätellä, tämä tapahtuu siirtämällä kelloja tunnilla taaksepäin ( UTC+3h -> UTC+2h ).
Haistakoot itävaltalaiset kesäaikaintoilijat huilun. Koko Suomenmaassa olisi parempi siirtyä käyttämän pysyvästi Porin paikallista keskiaurinkoaikaa, tai edes maantieteellisen pituuden 22° mukaista keskiaurinkoaikaa. Esimerkiksi Nakkila, Kaasmarkku ja Pomarkku ainakin tulisivat tyytyväisiksi? Mainittu meridiaani nimittäin kulkee niiden alueen kautta.
Onhan luonnollinen aikakäsite toki parempi kuin keinotekoinen. Ei ole tarpeen palata rautateitä ja rautatieaikatauluja edeltävään tilanteeseen, jolloin kullakin paikkakunnalla noudatettiin omaa paikallista keskiaurinkoaikaa. Rautatiet muuttivat tilannetta sikäli, että aikataulujen täytyy olla yhden ja saman aikajärjestelmän mukaisia.
Mitäpä siitäkin olisi tullut jos jokaiselle rautatien asemalle olisi pitänyt suunnitella ja painattaa oma aikataulunsa, ko. paikkakunnan paikallisen keskiaurinkoajan mukaiseksi. Jos höyryveturin vetämä juna lähti Helsingistä paikallisen ajan mukaisesti, niin sen saapuessa Pietariin matkustajat joutuivatkin toteamaan, että Pietarin paikallisaikaan verrattuna heidän kellonsa olivat jäljessä jopa 20 minuuttia.
Ennen vyöhykeaikajärjestelmää, esimerkiksi runsaat 100 vuotta sitten, Suomen virallinen aika oli Helsingin paikallinen keskiaurinkoaika, eli maantieteellisen pituuden 25° Itään Greenwichistä mukainen. Onhan toki toivottavaa että maassa noudatettu virallinen kellonaika poikkeaa korkeintaan noin ±½ tuntia kaikkien ko. maan paikkakuntien keskiaurinkoajasta, jos mahdollista. Tämähän ei ns. "kesäajan" käytössä ollessa Suomessa toteudu millään paikkakunnalla.
Kaikkein luonnollisin aika olisi tietenkin paikallinen tosiaurinkoaika, joka perustuu todellisen Auringon paikalliseen tuntikulmaan. Haittapuolena siinä on, että eri maantieteellisillä pituuksilla eli meridiaaneilla on samanaikaisesti erilainen tosiaurinkoaika. Maantieteellinen leveys, eli etelä-pohjoinen suuntainen ero sensijaan ei vaikuta asiaan.
Aurinko on esimerkiksi suoraan etelässä maantieteellisellä pituudella +15° (Greenwichistä itään) tuntia myöhemmin kuin maantieteellisellä pituudella +30° (Greenwichistä itään). Maapallo nimittäin pyörähtää noin 15° tunnissa vastapäivään. Esimerkiksi Helsinki ja Kemi ovat likimain samalla meridiaanilla 25° Greenwichistä itään, joten niillä on lähes sama paikallisaika.
Toinen ongelma on tosiaurinkoajan hiukan epätasainen kulku. Todellisen aurinkoajan tunnit ovat hiukan eripituisia eri vuodenaikoina. Maan rata Auringon ympäri on lievästi elliptinen. Lähimmillään Aurinkoa Maapallo on tammikuun alussa ja kauimpana Auringosta heinäkuun alussa.
Maa pyörii jokseenkin vakionopeudella oman akselinsa ympäri, mutta rataliikkeen nopeus Auringon ympäri hiukan vaihtelee, koska elliptisellä kiertoradalla etäisyys Auringosta vaihtelee. Niinpä Maan täytyy talvella nopeasti kiertoradallaan edetessään pyörähtää vuorokauden aikana hiukan enemmän akselinsa ympäri kuin kesällä, että Aurinko näkyisi taas etelän suunnalla.
Keskiaurinkoaika on siitä siunauksellinen keksintö, että se kuluu vakionopeudella. Keskiaurinkoaika perustuu kuvitteellisen taivaanekvaattoria pitkin tasaisella nopeudella liikkuvan "keskiauringon" tuntikulmaan. Keskiaurinko liikkuu taivaanekvaattorilla samalla nopeudella kuin millä todellinen Aurinko keskimäärin liikkuu ekliptikaa pitkin.
Tietyn meridiaanin paikallinen keskiaurinkoaika on hyvä kompromissi niille seuduille jotka sijaitsevat suhteellisen lähellä ko. paikan meridiaania. Se kuluu tasaisella nopeudella, eikä eroa kovin paljoa tosiaurinkoajasta. Yhteys valon ja varjon luonnolliseen sykliin säilyy kohtalaisen hyvin.
Noh, ympärivuotinen geograafisen longitudin +22° mukainen keskiaurinkoaika, jota voisi nimittää "Porin ajaksi", vaikka Pori oikeastaan onkin hiukan tätä lännempänä, olisi hyvä koko Suomelle. Se olisi 8° * 4 min/° = 32 minuuttia jäljessä vyöhykeaikamme (Neanderthalilaisten mielestä "talviaika") aikameridiaaniin +30° nähden, koska meridiaanien ero on 8° länteen. Lännessä paikallisaika on vähemmän ja idässä enemmän, kuten avomerilaivurit hyvin tietävät.
Mitä hittoa se EU:n byrokratialle kuuluu, millaista kellonaikaa Suomenniemellä noudatetaan! Mikrovaltiomme Mueleja Insulo on joka tapauksessa valmis omaksumaan edellä esitellyn Porin ajan!
Pahoin pelkään että kaunein syksy on jo ohi sitten kun otsikon päiväys on ajankohtainen, mutta liitänpä tähän vanhoja kuvia komean värisistä vaahteroista. Virkistävää ja tervetullutta vaihtelua kesäisen puuduttavan vihreän helvetin jälkeen?
Puut ovat tähän vuodenaikaan kauneimmillaan, ennenkuin syysmyrsky riipii niistä värikkäät lehdet maahan. Nauttikaa niistä nyt, sillä huomenna se voi olla jo myöhäistä.
Eipä pidä myöskään väheksyä Pormestarinluodon kesäistä Kolitien ja Peräsimentien risteyksen siltarumputyömaata, johon viittasin aiemmassa artikkelissa 07.08.2025.
Sekin on erittäin huomionarvoinen paikallinen nähtävyys. Rummun korjauksen jäljet on siistitty pois näkyvistä. Tumma sileä asfaltti komeilee sekä ajoradalla että kevyen liikenteen väylällä. Sillan kohdalla on jopa uutuuttaan kiiltelevä kaide autojen ja kevyen liikenteen välissä.
Bussipysäkin levennyskin on saanut huomiota osakseen. Kyllä köyhänkin nyt kelpaa venttailla pysäkillä Porin Linjojen joukkotuho .... oho eikun ... joukkokuljetusvälineen saapumista, päästäkseen ajelemaan kuin herrat Porin keskustaan. Mitenkäs sitä laulettiinkaan "Linja-autossa on tunnelmaa, linja-autossa niska ... oho eikun ... matka katkeaa".
Tosin kaupungilla on tehty kadun parannusta, joten enää ei pahemmin paikat irtoile hampaista, aivot tärähtele ja tyrät rytkähtele muhkuraisilla kaduilla. Porinsillan ja torin välinen katuosuus olikin jo aika ikävässä kunnossa, mutta nyt se on kuin linnun maitoa joisi. Paitsi ettei linnuilta tule maitoa, koska ne eivät ole nisäkkäitä.
Tammikuussa Porin kansalaisopiston näyttelyvitriinissä oli näytillä upeita hopeisia kaulaketjuja, joita opiston kurssilaiset ovat tehneet omin käsin. Tuollaisiin pitkiin ketjuihin varmaan uppoaa hopealankaa metritolkulla. Tällaisia ei varmaan ihan ensi töikseen kannata yrittää, vaan aloittaa helpommista. Tyvestähän puuhun noustaan, eikä latvan puolelta.
Äskettäin oivalsin että ehkä minunkin olisi vielä joskus mahdollista osallistua hopeatyökurssille ja vähitellen tehdä jotakin hiukan samankaltaista. Ei varmaankaan mitään aivan näin prameaa, mutta kuitenkin jonkin sortin koruja hopeasta. Unelmia ihmisellä on joka tapauksessa hyvä olla. Millimetrin vahvuinen hopealanka ei lie erittäin kallis raaka-aine.
Porin kansalaisopiston sivuilta lukaisin että 1 millimetrin paksuinen hopealanka maksaa noin 14€ metriltä ja ranneketjuun menee 2 ... 3 metriä tuollaista hopealankaa, mallista riippuen. Pitkiin kaulakäätyihin varmaankin kuluu paljon enemmän. Muitakin kuluja hopeatöistä toki aiheutuu, mutta tuskin sentään tarvitse olla ihan mikään Rockefeller tai Kroisos kursseille osallistuakseen.
Tässä vaiheessa on tunnustettava, etten ole kirjoittanut tätä tekstiä otsikon mukaisena päivänä, vaan yli viikkoa aikaisemmin. Ei ole aikaa tähän juttuun sen enempää, koska nyt on valmistauduttava siirtymään turvattomaksi muuttuvasta "Windows 10":stä turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöjärjestelmään nimeltään "Linux".
Substanssi kuitenkin kestää kaikki mahdolliset resilienssi- ja stressitestit. Se kirottu "kesäaika" on pölhöjen keksintö. Jos haluavat välttämättä nousta ylös kesäiseen aikaan tuntia aiemmin, niin kukapa heitä siitä olisi estämässä. Senkun nousevat vaan, aivan vapaasti. Aikakäsitettä ei kuitenkaan tarvitse sen takia turmella.
Loppukevennyksenä erään Porin työväenopiston vanhan näytelmävihkosen välistä löytämäni erikoinen kirjoituskoneella kirjoitettu anomus. Ehkä tosiaan huvilupa anottiin 1930-luvulla tällaisella nykyisin jokseenkin koomiselta vaikuttavalla tyylillä?
Päiväyksestä 1.4.1935 (eli aprillinpäivä) voisi aavistella että kysessä ehkä oli jonkinlainen aprillinpila, mutta tässä vaikuttaa kuitenkin kääntöpuolella olevan poliisin merkintöjä. Siis mahdollisesti ihan virallinen paperi. Ehkä tätä on käytetty jopa toimivana ja hyväksi todettuna mallina huvilupia anottaessa? Huvittelu - ja varsinkin työväen ja muiden rasvaniskojen huvittelu - epäilemättä oli valtaapitävien silmissä tuohon aikaan erittäin arveluttavaa touhua ja siksi siihen tarvittiin juhlallisen viralliset luvat ja lisenssit. Eihän työläisen elämä suinkaan pääsääntöisesti saa mitään huvia olla!
Mennyttä kesää muistellen on vielä lopuksi esitettävä muutama otos verkkoaidan aukosta kuvatusta Kirjurinluodon pieneläintarhan riikinkukon vaikuttavasta pyörähtelevästä tanssista kesäkuun alkupuolelta.
|
Mikrovaltio Myllynsaaren hallitsija
Sameli IV "Julkea" |