| << | 21.06.2025 |
>> |
Kesäpäiväntasaus tapahtuu tällä päivämäärällä klo 05:42 Suomen kesäaikaa (UT + 3 tuntia). Saavutamme siis keskikesän hetken, jolloin Aurinko on taivaanekvaattorista kauimpana pohjoisessa ja meille planeetta Maan pohjolan seutujen lähes arktisille asujaimille paikallisella keskipäivällä taivaanrannasta eli horisontista taivaalla korkeimmillaan eteläisessä meridiaanissa.
On Juhannus, vuotuisen elämämme kulminaatiokohta? Kesäinen luonto on tosin mielestäni kauneimmillaan ja tuoreimmillaan jo ennen Juhannusta, vaikka lämpötilat eivät olekaan helteisiä. Kukkakasvit kukkivat raivoisasti ja pikkulinnut hääräävät vallan hillittömästi. Jälkikasvua on jo tullut tai ainakin tulossa. Lisääntymisvimma ei ole ainoastaan ihmiskunnan ominaisuus.
Koulut ovat enimmäkseen jääneet kesätauolle. Koulutuksen laadusta, mielekkyydestä ja hyödyllisyydestä voi varmaankin olla montaa mieltä. Minä tarkastelen asiaa lähinnä oman mikrovaltioni, oman ikäluokkani ja oman sosiaaliryhmäni kannalta.
Koulutuksesta on viime aikoina kuulunut mm. sellaisia uutisia että erikoisesti ammatillisessa koulutuksessa halutaan säästää rahaa. Myös korkeakouluissa tahdotaan säästää menoissa, mutta aloituspaikkoja aiotaan silti lisätä ja pyritään siihen että yhä useampi nuori suorittaisi korkeakouluopintoja. Kuitenkin on todettu että monilla peruskoulun käyneillä on puutteita perusvalmiuksissa.
Eräillä poliitikoilla tuntuu olevan sellainen hinku, että joka niemenhen, notkohon, saarelmaan pitäisi perustaa uusia tampereen-haistapaskan-yliopistoja ja sillä tulisivat koulutusasiat vimpan päälle reilaan? Rahat pois köyhiltä, mutta hyvää tulosta pitäisi koulutuksesta syntyä? Epäkohdilta ja ongelmilta suljetaan silmät. Ollaankohan luomassa Suomeen uutta paaria-luokkaa, nimellisesti hyvin koulutettuja, mutta perusasioista täysin ulkona olevia kansalaisia?
Työelämässä ikärasismi on teollisuusstandardin asemassa. Koulutuksessa on käytännössä hyvin samanlainen linja. Työelämän pudotuspeli halutaan Suomessa ulottaa myös koulutukseen ja ilmeisesti koko yhteiskuntaan. Puhutaan kauniisti yleissivistyksestä, mutta nähtävästi käytännössä myös yleissivistykseen pätee keskinäisen kilpailun oravanpyörän julma säännöstö ja viidakon armoton laki.
Mikrovaltiomme koulutuspoliittinen linja on paljon inhimillisempi. Yleissivistystä ei voi arvioida ja tuomita työelämän kriteerein. Yleissivistyksen ei tarvitse pyrkiä byrokraattien ja yritysten arvostamaan ammatilliseen tutkintoon. Yleissivistyksestä ei pidä yrittää pudottaa ketään pois, sillä sen mahdollisuus kuuluu kaikille. Mahdollisuus hyvään yleisivistykseen kuuluu olla jokaisen sitä haluavan henkilön omaa omaisuutta pärstäkertoimesta, iästä, varallisuudesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta.
Millaisia tuloksia ja ymmärryksen hedelmiä suomalainen koulutusjärjestelmä on tuottanut? Tarkastellaanpa paria esimerkkiä.
Miten entisaikaan voitiin teatterissa yleisölle esittää aave tai haamu, jota vastaan peloton miekkailija taistelee?
Vasemmalla on venäläisen lasten ja nuorten kirjan ( Для юных физиков ... Я.И.Перельман ) havainnollinen esitys tästä aiheesta. Kyse on optisesta illuusiosta joka saadaan aikaan osittain heijastavan, mutta myös hyvin läpinäkyvän lasilevyn avulla.
Aaveen hyvin valaistu kuva projisoidaan peiliin josta se heijastuu lasilevyn kautta eteerisenä ja eriskummallisena hahmona katsojien silmiin ... toivottavasti suunnilleen sopivaan kohtaan.
Oikealla on Turun yliopiston Historian ja arkeologian perusopintojen suosima versio samasta teemasta. Venäläinen lastenkirja vaikuttaa olevan asioista paremmin perillä kuin tyrnevä Turun yliopisto? Vaikuttaa siltä että Turun yliopisto tahtoisi esittää haamun katsojille pää puolelta lähes makuuasennossa, mutta näyttämölle ko. aave on kuitenkin piirretty pystyasentoisena.
Historia on tietenkin sinänsä mielenkiintoista, ainakin osittain. Olen kokenut että historian opiskelu yliopistossa ei kuitenkaan ole mielenkiintoista.
Historiankirjoitus on lähes pelkästään hallitsijoiden, valtaapitävien, varakkaiden ja hyväosaisten historiaa. Vieläkin suurempana ongelmana pidän sitä, että historian kirjoittajia ja opettajia tuntuu vaivaavan parantumaton luonnontieteen ja tekniikan kammo.
Yliopiston mielestä Venäjä ilmeisesti ei kuulu Eurooppaan, koska Venäjän historia ei sisälly Euroopan historiaan? Historian opinnoissa vaikuttaa olevan vallalla tietty ahdasmielinen dekadentti poliittinen linja. Sellainen henkinen pakkopaita alkoi tuntua niin luotaantyöntävältä, että keskeytin Historian ja arkeologian perusopinnot avoimessa yliopistossa. Turhan kalliiksi tuli, mutta se ei nähtävästi ole minun teekupposeni.
En tiedä missä määrin Turun yliopistossa opetetaan optiikkaa, mutta en erikoisemmin kehoittaisi ketään sinne optiikan opinnoissa suuntaamaan.
Kyllähän tieteellä ja tekniikalla täytyisi myös olla oma historiansa. Tiede ja tekniikka ovat kulttuuria siinä missä kuninkaat, uskonnot, aatteet, sodat ja elinkeinot. Eivätkä ne suinkaan ole vähäpätöisiä asioita. Lie vaikeaa kuvitella modernia yhteiskuntaa tai edes 1800-luvun länsimaista yhteiskuntaa ilman tieteen ja tekniikan osuutta.
Perusasiat eivät ole yhdentekeviä. Modernina aikanamme tuntuu vain digitalisoitu pullamössö olevan arvokasta. Perusteita ei enää tarvitse osata eikä ymmärtää? Kylläpäs pitää! Perusasiat ovat tärkeitä, sillä kaikki oikea ja todellinen tieto on niiden varassa.
Katsotaanpa Porin Kirjurinluodon "aurinkokelloa". Kameran mukaan kuva on otettu kello 13:09. Kameran kello ei kuitenkaan ole kesäajassa - koska en vaivaudu sitä rukkaamaan - ja siinä on hiukan virhettä.
Kesäajassa ilmaistuna kello on tunnin ja 3 minuuttia enemmän, kuten voi päätellä kesäaikaa eli virallista aikaa käyvästä kellosta otetusta kuvasta. Kuvassa kesäaikaa käyvä kello näyttää aikaa 21:28 ja aikaleima kuvassa on 20:25, eli ero aikojen välillä 1 tunti, 3 minuuttia.
Aurinkokellon kuva on siis otettu kesäajassa (UT + 3h) kello 13:09 + 01:03 = 14:12 ja vyöhykeajassa (UT + 2h) 13:12.
Aurinko on varjosauvasta jokseenkin kameran suunnassa, joten kuvassa varjosauvan varjo jää lähes varjosauvan taakse.
Tämän aurinkokellon osoittama aika arviolta näyttäisi olevan puoli kahdentoista ja varttia vaille kahdentoista välillä, eli 11:30 ... 11:45. Minkäköhän aikajärjestelmän mukaista aikaa se näyttäisi?
Selvästikään se ei näytä sen hetkistä virallista aikaa, eli kesäaikaa (14:12), eikä se myöskään osoita Suomelle kuuluvaa Itä-Euroopan vyöhykeaikaa (13:12), jota jotkut ymmärtämättömät kutsuvat "talviajaksi". Näyttääkö se siis paikallista keskiaurinkoaikaa? Tai ehkä paikallista tosiaurinkoaikaa? Tällaisten peruskäsitteiden voinee vaatia olevan aurinkokellon rakentajalla ja sen pystyttäjällä hyvin hallussa.
Porin maantieteellisellä pituudella (21,5° itään) paikallinen aika on noin 34 aikaminuuttia aikameridiaanin (30° itään) paikallisaikaa jäljessä, koska sijaitsemme siitä noin 8,5° länteen ja maapallo pyörii itään eli vastapäivään (pohjoiselta pallonpuoliskolta katsoen). Voisi myös sanoa että Maapallolta kestää 34 minuuttia pyörähtää tuo 8,5° suuruinen kulma. Maa nimittäin pyörii noin 15° tunnissa eli 60:ssä minuutissa, yhden asteen neljässä minuutissa (360° / 24h eli täysi kierros pyörimisakselin ympäri yhdessä vuorokaudessa = 15° / 1h).
Paljonko on siis Porin paikallinen keskiaurinkoaika kun vyöhykeaika on 13:12? Lännessä aika on vähemmän kuin idässä, joten voimme laskea suunnilleen 13:12 - 34 minuuttia, eli tulos olisi pyöreästi 12:38. Tosiaurinkoaika on samaa luokkaa, sillä ajantasaus on kesällä vain pieni tekijä. Eroa "aurinkokellon" näyttämään on siis tässäkin vaihtoehdossa lähes tunti. Minusta se on aika iso virhe. Yksinkertaisenkin ja tätä pienemmänkin aurinkokellon tulisi pystyä näyttämään paikallinen aurinkoaika pienemmällä virheellä kuin ±10 aikaminuuttia.
Voisi kai olettaa että kiinteän aurinkokellon osoittama aika on jollakin tavalla sidoksissa Auringon tuntikulmaan. Olisi kai luonnollista olettaa että kiinteä aurinkokello pyrkii osoittamaan paikallista aurinkoaikaa joka on Auringon tuntikulma + 12 tuntia. Näin asia ei tässä kuitenkaan ole.
Minulle jää siksi mysteeriksi, mitä aikaa tämä "aurinkokello" indikoi. Se ei selvästikään osoita minkään minun tuntemani aikajärjestemän mukaista aikaa.
Minusta aika on ehdottomasti perusasia joka kuuluu yleissivistykseen. Aikaa ei pitäisi pahoinpidellä julkisesti. Aurinkokelloharrastajia ei pitäisi loukata ja halveksua tällä tavalla.
Aurinkokellon varjosauvan tulisi olla Maan pyörimisakselin suuntainen. Ei riitä että ekvatoriaalisen aurinkokellon asteikkotaso on kohtisuorassa varjosauvaa vasten. Kello tulisi asentaa siten että varjosauva on suunnattu pohjoiseen ja varjosauva on samansuuntainen maapallon pyörimisakselin kanssa, eli kallistuu pystytasosta (tosi)pohjoiseen (ei magneettiseen pohjoiseen) kulman joka on yhtä kuin 90° - paikan maantieteellinen leveysaste, eli Porin leveydellä (61,5°) tuo kallistuskulma tulee olla noin 28,5°. Muuten aurinkokello näyttää väärin.
Ekvatoriaalisen aurinkokellon hieno piirre on sellainen että - kunhan se on ensin oikein pystytetty - kello voidaan asettaa osoittamaan haluttua aikaa kiertämällä asteikkorengasta varjosauvan ympäri, jos rakenteessa on tällainen valmius. Paikallisaika- ja ajantasauskorjaukset voidaan toteuttaa tällä tavalla. Oikein asennettu kello saadaan siten näyttämään valinnan mukaan jopa virallista aikaa, kesällä kesäaikaa ja muulloin vyöhykeaikaa. Tietenkin sen tulisi periaatteessa "nolla-säädöin" osoittaa paikallista (tosi)aurinkoaikaa ja haluttaessa sopivat säädöt tehden sen saisi myös osoittamaan paikallista keskiaurinkoaikaa.
Tällaista hienoa helpon ajan korjauksen ominaisuutta ei muissa aurinkokellotyypeissä ole, koska niissä aika-asteikko ei ole tasavälinen kuten ekvatoriaalisessa kellossa. Kuvottavaa että tällainen upea mahdollisuus on heitetty menemään.
Ylläoleva ote vuoden 2025 almanakasta auttaa varmistamaan että paikallisen keskiaurinkoajan ja tosiaurinkoajan välinen ero on kesällä pieni, tavallisen aurinkokellon kannalta lähes merkityksetön. Päiväykselle 15.06.2025 on ilmoitettu että Aurinko on Helsingistä katsoen etelässä kello 13:21 Suomen kesäaikaa.
Porissa Aurinko on etelässä 14 minuuttia myöhemmin kuin Helsingissä, koska maantieteellisessä pituudessa on eroa 3,5°, jonka kulman pyörähtämiseen Maapallolta kuluu aikaa 3,5° * 4 min/° = 14 minuuttia.
Helsingin maantieteellinen pituus on noin 25° itään nollameridiaanista (Greenwich:in kautta kulkeva pituuspiiri), eli aikameridiaanin 30° itään suhteen se sijaitsee 5° länteen. Kulma 5° vastaa ajassa aikaa 5° * 4min/° = 20 minuuttia. Niinpä voimme päätellä että Aurinko on Helsingissä etelässä 20 minuuttia myöhemmin kuin aikameridiaanilla, siis vyöhykeajassa 12:20.
Kesäajassa kuvitteellinen keskiaurinko on siis Helsingissä etelässä tuntia myöhemmin, eli kello 13:20. Ja kun todellinen Aurinko on Almanakan kertoman mukaan etelässä tästä vain minuuttia myöhemmin, eli 13:21, niin voimme todeta että paikallisen keskiajan ja tosiaurinkoajan välinen ero on tuolloin vain 1 minuutti. Tavallisen aurinkokellon lukematarkkuuden kannalta sellainen ero on jokseenkin merkityksetön, koska sitä tuskin pystyy lukemaan aivan minuutin tarkkuudella.
Niin, yleissivistys ei ole oikein suosiossa suomalaisessa yhteiskunnassa. Vain ammatillinen sivistys merkitsee työnantajille, poliitikoille ja virkamiehille. Kuitenkin suuri osa kansasta on pysyvästi iljettävän ikärasistisen työelämän ulkopuolella. Minusta on jopa yhteiskunnallinen sairaus että vain nuorten koulutusta ja nuorten oppilaitoksia arvostetaan. Oppia toki voi muuallakin kuin koulussa. Esimerkiksi minä en ole virallisesti opiskellut pallogeometriaa, palloastronomiaa, positioastronomiaa ja taivaanmekaniikkaa ainoassakaan oppilaitoksessa.
Kerran minulta on jopa tivattu akateemista kompetenssia kun olen rohjennut kirjoitella prekessiosta yliopiston historian perusopinnoissa. En oikein ymmärrä millaista virallista akateemista kompetenssia minä tarvitsisin voidakseni - lähes puolen vuosisadan mittaisen asianharrastuksen pohjalta - esittää näkemyksiä tähtitaivaan ilmiöistä. En katso tarvitsevani siihen muuta kuin yleissivistystä ja normaalia insinöörimatematiikkaa. Prekessio on varsin hyvin laskettavissa oleva ilmiö jolla on merkitystä esimerkiksi Sirius-tähden heliakkisen nousun kannalta. En tarvitse ainuttakaan titteliä tai mitään akateemista meriittiä voidakseni laskea prekessiota.
Kaikki ei ole roskaa mitä oppilaitokset eivät sisällä, eikä kaikki ole kultaa mikä akatemiassa ja työelämässä kiiltää. Arvotonta kissankultaa on hämmästyttävän paljon. Paljon olisi myös kirveellä töitä.
|
Mikrovaltio Myllynsaaren hallitsija
Sameli IV "Julkea" |